30.8.2013

Vaippakuulumisia


Kestovaipatukseen on näemmä hurahdettava aika-ajoin uudestaan. Neljännen vauvan jälkeen perustarpeet, harsot, villahousut, pul-kuoret, taskuvaipat ja lisäimut alkoivat olla enemmän tai vähemmän loppuunajettuja. Nyt olenkin katsellut uusia (käytettyjä) hiljalleen aina kun jotain hinta-laatusuhteeltaan sopivaa on ollut tarjolla. Meillä lapset tuppaavat olemaan herkkäihoista, atooppista ja psoriaatikkoa -  eli iho pysyy kunnossa jatkuvalla hoidolla ja mielellään ilman vaippaa. Kuivaliinoja on siis oltava tarpeeksi! Kahden aiemman vauvan kanssa luovuin yökestoilusta kokonaan ja ostin kuivapintaisia kertakäyttövaippoja jotta iho saatiin pysymään kunnossa. Toinen vaippailuhaaste on tämä karun kalkkinen käyttövetemme jonka seassa useimmat iho- ja ympäristöystävälliset pesuaineet tuottavat lähinnä haisevaa pyykkiä ja haisevan pesukoneen.


Näitä "ufoja" testattiin jokunen vuosi sitten ja aluksi kaikki näytti hyvältä. Sittemmin sama likaisuusongelma palasi vaikka kuinka yritin pestä väljässä vedessä ja korkeissa lämpötiloissa. Koneen puhdistaminen sitruunahapolla auttoi yleensä viikoksi kerrallaan. Voisivat nuo toimia kuitenkin edelleen pesuntehostajina. Taidan kaivaa pallerot pitkästä aikaa esille ja kokeilla vielä kerran! Parhaiten toimivaksi olen todennut fosfaattia pehmentimenä sisältävät pesuaineet (nyt se fosfaatin käyttökään ei enää niin hirvitä kun jätevetemme puhdistetaan ennen pellolle laskemista). Pitkästä aikaa tilasin sangollisen Allegroa (tarkemmin ottaen Allegro Plus -tiivistettä) ja kahden viikon kokeilun jälkeen kone ei vielä ainakaan ole palannut haisuiseen olemukseensa. Puhdas pyykki tuoksuu myös raikkaalta ja se jos mikä on mukava asia.


Kova vesi tarkoittaa valitettavasti myös karkeita pyykkejä, puuvillaharsot seisovat käytännössä itsekseen narukuivatuksen jäljiltä. Ystävällinen kanssavaipattaja hankki meille nipun käytettyjä bambuharsoja joita on pyöritelty nyt kuukauden päivät ja totta se on että bambun sileä pinta tuntuu iholla vielä pesujenkin jälkeen. Imukyky noissa on myös hieman perinteistä puuvillaharsoa parempi. Tästä intoutuneena ostin lähikaupan alesta Novitan Bambua ja neuloin pari superpehmeää lisäimua. Hintaa näille tuli vajaat kaksi euroa kappaleelta. Tuntuvat imevän parin viikon käytön jälkeen jo hyvinkin nestettä itseensä, toivottavasti myös kestävät pesuissa.



Uusinta uutta meidän vaipatusrintamallamme ovat kuivaliinapussit. Ostin nettikirpparilta pari pussia ja totesin ne joustamattomina aika ahtaiksi, riittävät kyllä hyvin päiväkäyttöön. Ompelin sitten sokerileipurin hylkäämästä harmaasta coolmax-paidasta kaksi hieman isompaa pussukkaa ja näiden ansiokkaalla avulla yövaipatus on sujunut mainiosti jo pidemmän aikaa. Yövaippana meillä on siis pul-kuori jossa täytteenä harso tai esitaiteltu vaippa höystettynä tuhdilla bambu- tai hamppuimulla. Tavallisen kuivaliinan kanssa märkä vaipan reuna on aina tulehduttanut sisäreiden ihottuman mutta pussista imut eivät enää karkaa kun täyttöaukkokin on suljettu kuin tyynyliina ikään! Joskus se onnistuminen on pienestä kiinni. Nyt on siis pyykkihuolto toistaiseksi mallillaan ja uutta vaipatusintoa tupa tulvillaan. Tekisi jopa mieleni hankkia hieman lisää tuota kuivaliinakangasta...


24.8.2013



Koko kesä on seurailtu aitiopaikalta vehnäpellon eloa ja siinä se nyt on, pölyisenä sänkenä. Vaikka arvasihan tämän kun kurjetkin jo siihen malliin ovat huudelleet. Kotona on ajoittain omituisen rauhallista ja minulla vaikeuksia muistaa kaikkien tärkeimmät ajat, paikat ja tavarat.


Yksi perusarjen hyviä puolia on kirjasto. Kun on tuloa ja menoa, sielläkin tulee poikettua säännöllisemmin. Monta kivaa uutuuskirjaa odottelee iltahetkiä, kuvasta puuttuu muuten Veera Välimäen Lankaleikki johon ehdottomasti kannattaa tutustua! Aamuiselta pihakirppikseltä oli pelastettava euron tupperit, saa vastaisuudessa tehdä samantien isomman satsin mehujääherkkuja.



Kotona on kohkattu uuden parkkipaikan kimpussa lihakset lapioinnista soikeina. Nyt ollaan onneksi jo puolenvälin paremmalla puolella! Istutin aluetta rajaamaan keväällä neljä Mustilan hortensiaa ja nyt alkoi tuntua että ne kaipaavat vielä kiviä henkiseksi tueksi nurmikon hyökkäyksiä vastaan. Pienimmän reteät moikkaukset (kameralle ja kaikille kavereille) tuottavat iloa joka aamu seitsemästä alkaen.



Eksyin ekaluokkalaisemme kanssa Tiimariin viime viikolla ja kangasteippejä oli hankittava kun kolme kahden hinnalla sai. Ilahduttavaa sinänsä kun muuten tuo meidän Tiimari tuntuu mahdottoman kalliilta kaupalta vähän joka saralla.

 Kaunis jatkoaika kesälle on vielä luvassa, pihallaolo jatkukoon! Tervasin pari kuormalavan kaulusta (vihdoinkin onnistuin niitä hankkimaan!) kokeeksi, vielä pitäisi kehittää noille sopiva sijoituspaikka ensi kesän varalle. Yhtä ja toista muutakin olisi ulkona tekeillä, saa nähdä koska tässä malttaakaan sisähommille ryhtyä. Nyt lähinnä on käyty syömässä ja kurkkuja purkittamassa täällä.





Tänä vuonna parsapiirakassa on myös tomaattia ja tätähän pitää syksyllä saada melkein viikoittain.

9.8.2013


Kierrätysfarkkuja ja neuleita tuppaa kertymään tasaiseen tahtiin kaapin perille ja ajattelin että lapsista voisi olla hauskaa kätkeä pieniä aarteita tyynyn taskuun. Aika hyvin sain kuuteen pilvityynyyn hupenemaan vanuvarastoakin, se jos mikä on tilasyöppöä säilytettävää!



Eilen tunsin kerrankin olevani ajan hermolla kun kopsahti postilaatikkoon Suuri Käsityö -lehti. Siitä löytyi farkkuompeluohjeita moneen lähtöön ja niiden joukossa mikäpä muukaan kuin pilven muotoinen tyyny!


6.8.2013


Elokuun parasta antia on aloittaa päivä kasvimaakierroksella, syödä ylen punaista ja vihreää sekä herkutella kirkasposkisilla kuorettomilla perunoilla. Kauppareissutkin ovat hieman tavanomaista kevyempiä, vastapainoksi sitten keittiön ilma on etikankärystä sakeana...onneksi ulkona tarkenee vielä!

Ei sillä ettäkö sadetta olisi luvassa, putkahti vaan mieleeni taas yksi ikuinen ongelma konttaavaisen vauvan kanssa. Ulkona liikkumista olisi kiva jatkaa viileämmilläkin ilmoilla ja viileähän tarkoittaa usein myös kosteaa. Mieleen tulee väkisinkin puoli metriä vauvan perässä raahautuvat jätti-isot (kokoa 20) kumisaappaat 80-senttisten kurahousujen jatkona. Märät villasukat ja ahdistus niiden saappaiden takertumisesta joka näreeseen. Onneksi joku oli jo kehittänyt ratkaisun tähänkin pulmaan ja nettiä selatessa vastaan tulivat terälliset vauvojen kurahousut. Mainio idea!

Aina kannattaa kuitenkin katsoa sinne omaan kaappiin ennenkuin ostaa mitään... Kuinka ollakkaan kuravaatehyllystä löytyivät yhdet periksi antaneet 80cm kurikset, kuminauhat tyystin kuolleet ja muutama aiemmin paikattu minireikäkin polvissa. Elma on saanut nämä 1-vuotislahjaksi (terveisiä vaan mummulle:), hyvin ovat siis palvelleet ja joutivat jo elvytykseen. Uusin kuminauhat olkaimiin ja vyötärölle, kavensin housuja sivusaumoista pari senttiä sekä leikkasin irti lahkeensuukuminauhat. Lahkeet ompelin kiinni ja kun lisäsin 10cm päähän tästä pohjasaumasta kuminauhan, alkoi viritys näyttää jo vaatteelta. Silitin jalkapohjasaumoihin vielä harjoituksen vuoksi pätkät saumausteippiä. Olen aina siivotessa vähän ihmetellyt miksi sellaista kerran ostin varastoon, tämänpä takia tietysti!





Pikainen testiajo antoi ihan lupaavia tuloksia toimivuudesta, täältä tullaan syksy ja kasteinen maa! Totta puhuen niin lämmintä on viime päivinä ollut ettei ulkona meinaa kyetä puuhastelemaan. Hilpan nukkekodin pihahommia sentään on kärsinyt askarrella helteelläkin. Sahautimme sopivan piha-alueen liimapuulevystä ja siihen vielä poikittaisen uran johon liimasimme valkoiseksi maalatun jäätelötikkuaidan. Nurmikon niittasin huonolaatuisesta mutta onneksi oikean värisestä trikoosta ja tie on maalattu mustalla kalustemaalilla. Valkoiset viivat tehtiin piirustuspaperista ja kiinnitettiin servettilakalla asvalttiin. Jätskitikuista tuli myös sopiva hiekkalaatikko jonka pahvipohja valeltiin liimalla ja kastettiin tuonne omaan hiekkikseen aidontuntuisen pinnan aikaansaamiseksi. Mitähän minimaailman tieliikennelaki sanoo hamsterilla ratsastamisesta? Meno äityi tänään melkoisen villiksi kun polleen saatiin patterit!