17.8.2014



Muistan kuinka tänne muuttaessa unelmoin ulkosaunasta, enkä vähiten siksi että sisäsaunasta saisi sijaintinsa ansiosta aika mainion kuraeteisen. Kahdeksan vuoden pehmitys tuotti tulosta ja aloimme olla kevätpuolella kaikki tasapuolisen kyllästyneitä pukuhuoneen ja pesuhuoneen vaateahtauteen. Viime viikolla varovasti aloittelin lasten kanssa ja niinhän siinä sitten kävi että kohta oli innokas isäntä sahan kanssa seinästä läpi! :)




 


Sivutuotteena saimme kahdentoista metrin näkymät poikki talon, itäsiiven perältä läntisimmälle ikkunaseinälle. Haaveissa on vielä rakennella liukuovi uuteen oviaukkoon, jos paikalliseen rautakauppaan tilatut kiskot ensi viikolla saadaan kotiutettua. Saunaa meillä ei nyt toistaiseksi ole ollenkaan mutta ehkä joskus vielä saamme sellaisen! Kuulemma ne jossain etelän mailla elelevät vallan ilman löylyhuoneita...

 

 


 Tuli siinä saunaa järjestellessä käyttöä hyvin marinoidulle hyllylevylle, harjan varrelle ja lehmänketjuille sekä tietysti se pakollinen Ikea-reissu jotta joka lapselle löytyy oma kinnaskorinsa. Arvaatte varmaan että sisäinen organisaattorini hihkuu iloissaan kaikkien näiden tyhjien hyllyjen äärellä. Tervetuloa vaan syksy ja rapaiset haalarit! Samaan naulakko-osastoon saa mennä tämä paimenlangasta vääntämäni tekstikokeilu, aika hauskaa oli ja Hilu sai mieleisensä naulakon kepparivarusteilleen. Lenkillä näin toissapäivänä postilaatikkoon väännetyn postitorven kuvan samalla idealla. Mitäpä rautalangasta ei voisi tehdä?

 




Kyllä kannatti kutsua kesävieraita - sain talvella alkamani mattoprojektin samassa innostuksen puuskassa valmiiksi. Lyhensin siis olympialaisten aikaan kolme ikivanhaa räsymattoa ehjät osat säästäen ja ompelin ne trikookuteella toisiinsa kiinni. Päädyt kanttasin Ikean vahvalla puuvillakankaalla eikä kanttien ompelu alkanut sujua ennen kuin raahasin koko työn ulkoterassille auringonvaloon. Matosta tulikin aika suuri, noin 2x3m enkä aloittaessa tainnut ihan sisäistää että käsin ommeltavaa saumaa olisi se rapiat 8m. Onneksi! Sainpahan yläkerran aulaan mieleiseni maton (samasta kohtaa vintin lattialta nämä matot pelastettiin ennen rakentamista) ja Tiiran mamman kauniit kudonnaiset pääsivät vielä jatkoajalle.

3.8.2014









Hetken mielijohteesta poikkesimme eilen suolaisen veden rannalle - kuka tunnistaa paikan? Ja erityiset terveiset sinulle joka tunnistit meidät, kyllä vain olimme siellä! Menomatkalla kurkisteltiin korsuun ja kipiteltiin juoksuhaudoissa Rintamamuseolla joka oli ihanasti aivan samassa kuosissa kuin viimeksi viisitoista vuotta sitten siellä käydessäni.

Paikallisessa rautakaupassa on myyty kesän hittipeliä, joka vaikutti hauskalta mutta lähemmin tarkasteltuna kovin pahviselta - en ole ihan varma haluanko tuoda suuria pelialustoja aina yöksi sisälle kosteutta pakoon? Terassin katoksesta jäi sopivasti muutama metri maalattua lautaa ja se taipui äkkiä pelilaudoiksi, pelivälineinä toimivien kaurapussien valmistus vei varmasti tässä projektissa enemmän aikaa. Kätevämpi emäntä olisi tietysti täyttänyt pussit hiekalla, nähtäväksi jää muistammeko pitää nuo sateensuojassa vai alkavatko itää...



Tiiliskivi pitelee alustaa sopivassa heittoasennossa. Mikään kevyt ja kompakti tämä ei ole mutta mahtuu sentään maitokärryyn ja toivon mukaan kestää ehjänä vähän mdf-versiota kauemmin. Viikon päästä pelillä on edessä tositesti kun saamme puoli sukua kylään samana päivänä, tuskin maltan odottaa! Sitä ennen pitää muistaa kirjoittaa vielä peliohjeet paperille.




7.7.2014


 Olen melkein unohtanut mainostaa uusia teekuppejamme - niin pitkää hellejaksoa tuskin näillä leveysasteilla koetaan etteikö kupillinen kuumaa maistuisi. Nämä ovat todellisia lähiastioita, kannattaa ehdottomasti tustua tekijän kauniiseen blogiin. Me hankimme omat Tuias -kupposemme Helsingin käsityökorttelista ja tarkoituksena on ostaa lisää aina silloin tällöin, jotta joskus sitten olisi koossa kaunis astiasto!





Neuloin taas yhdet jämälankakintaat taloutemme ahkerimmalle hanskanhävittäjälle, nyt on hyvä todennäköisyys saada ne säilymään ainakin pari kuukautta tuolla korissa. Salaattien toinen kylvökierros on meneillään ja lämmön innoittamana tuntuu yksi jos toinenkin kasvi innostuneen elämästä. Kanojen kanssa tein yhteistyösopimuksen vadelmapensaiden kitkemisestä ja molemmat osapuolet ovat olleet ainakin tähän asti tyytyväisiä. Lintujen jalkavaivat eivät ole meitä vielä hyljänneet, joko lääkärin määräämä troppi oli tehotonta tai sitten paraneminen vaan tapahtuu todella hitaasti. Ajattelin kyllä ottaa kotikonstit käyttöön Pennin valtavien kovettumien kanssa ja liotella jalkoja vielä kunhan tipu kasvaa hieman eikä saa hepulia emon hetkellisestä katoamisesta.


Terassin lasitimme kahdelta sivulta vanhoilla ikkunoilla ja nyt on katonrakennus vauhdissa. Tarkoituksena olisi saada ympärille aronia-aidan lisäksi muutakin vihreää tuulensuojaa, nähtäväksi jää miten onnistun siinä. Lehmien juomakupit pultattiin eilen tolppaan ja nyt saisivat mehitähdet vallata niissä alaa miten vaan mielivät. Loppuviikosta saan kuulemma sorakuorman (ensimmäinen ikioma tälle kesälle, jippii!) ja pääsen asentamaan alkukesästä valettuja raparperinlehtiä lasten leikkipaikalle. Kaverina lienee taas tuo avulias punajalka-apina, se tuntuu niin kovasti innostuneen pihapuuhista.




 



22.6.2014


Tipunen bongattiin pomppimassa pirteästi emonsa ympärillä torstaina, veikkailimme että on saattanut kuoriutua jo keskiviikkona. 20-21  päivää haudonnan aloittamisesta. Untuvapallero muuttuu päivä päivältä ja tänään pienokaisen siipiin ilmaantui selvät merkit tulevasta sulkapeitteestä. Nyt jännätään, onko tulokas kana vai kukko? Pesässä oli muutamia päiviä myöhemmin sinne munittuja munia joita Penni ensi päivät hautoi, nyt vaikuttaa siltä että pesä on hylätty ja emo keskittyy tämän ainokaisensa hoitamiseen. Viimein päästään vaihtamaan pehkut puhtaisiin! Minulla ei ole sydäntä rikkoa hylättyjä munia vaan taidan viedä ne pellon reunaan ketunpojille.


Tytöt kokkailivat tipulle proteiinipitoista siemenleipää alkuviikkojen ruoaksi, ohjeesta poiketen raastoimme taikinaan omenaa kun porkkanaa ei ollut saatavilla. Hyvin on leipä maittanut, lisäksi tipu on saanut keitettyä kananmunaa, rahkaa, kaurahiutaleita, pieniä siemeniä, salaattisilppua, kalkkia, hiekkaa ja vettä. Kovasti tuo tuntuu nokkivan kaikkea näkemäänsä ja nyt kolmen päivän ikäisenä kulkee jo ulkona emon kanssa kuopsuttelemassa.



Jälkimmäisessä kuvassa näkyvät jo komeat siipisulat. Valkoiset kanarouvat olivat kovin innostuneita tipunruoista ja ne ovatkin saaneet ulkoilla viime päivinä paljon tarhan ulkopuolella kukon seurassa. Tätä liikennettä on nyt kyllä rajoitettava ettei kissapeto pääse livahtamaan tipun kimppuun - katseli palleron ulkoilua sen verran halukkaan näköisenä aidan läpi. Toivotaan että tipu pitää puolensa ruokakupilla, ainakin emo tuntuu olevan aika topakalla tuulella! Tällaista tositeatteria täällä, kyllä siinä aika kuluu katsellessa...


3.6.2014

Satunnaislukugeneraattorin avustamana arvoimme eilen kaksi voittajaa. Keittiöpyyhepalkinnon saa nimimerkki Siilis ja pilkkutabletit Susanna. Onnea! Kuva ei liity aiheeseen mutta kuvattomat kirjoitukset tunnetusti ovat aika pitkäveteisiä (eivätkä vanhemmat kai koskaan kyllästy esittelemään jälkikasvunsa erinomaisuutta).


Kanakysymyksiin koitan vastailla näin yhteisesti. Kyllä, kissan korvageeli oli lähinnä kanoille sopiva aine punkkien torjuntaan, mitään omia lääkkeitä kanoja varten ei kaiketi valmisteta. Kalkkijalkapunkkia esiintyy tietääkseni myös sisällä pidettävillä häkkilinnuilla, undulaateilla tms. Kokemusta lemmikkilinnuista ei minulla ole mutta näin luin joltain netin lintupalstalta.

Haudottavat munat merkkasin sen vuoksi, että osaan napsia pesästä ylimääräiset, myöhemmin munitut munat pois. Toiset kanaset kun pyrkivät munimaan sinne sekaan. Sammalia kiikutin pesään optimaalisen haudontakosteuden ylläpitämiseksi, tosin Penni nosteli ne sammalet sieltä heti pois. Ei ilmeisesti tarvitse auttaa! Munat olivat yllätyksekseni ihan kosteita, en keksi muuta selitystä kuin että emo kantaa nokassaan pesään vettä juomakupista? Vesiroiskeita kun on myös pesän päällä olevalla kakkalaudalla. Joka päivä jotain uutta. Tänään on siis kuudes haudontapäivä ja "laskettu aika" on 18.6.

30.5.2014



Kanat ovat asustelleet meillä nyt seitsemän viikkoa ja yhtä sun toista on jo ehditty toisistamme oppia. Pian kotiutumisen jälkeen huomasimme lintujen jalkoja vaivaavan kalkkipunkin. Se lienee kiusannut jo pidemmän aikaa koska normaali suomupeite oli Pennin ja kukon jaloista miltei näkymättömissä. Hoito aloitettiin kukon osalta heti liotuksella ja lamppuöljysivelyllä (tämä lienee se vanhan kansan konsti), joka auttoikin silminnähden tilanteeseen. Soitin kuitenkin eläinlääkäriltä reseptin loislääkkeeseen jolla hoidettiin koko parven jalat, vaikka valkoiset kanaset oireettomia olivatkin.


Samalla tyhjennettiin kanamökki ja käsiteltiin pinnat virkon-liuoksella. Parin viikon kuluttua hoito uusittiin kukon ja Pennin osalta, onneksi jalat näyttivät jo hieman paremmilta ja ennen lääkitystä liottamalla saimme irtoamaan kalkkitöhnää mukavasti. Nyt vaan peukut pystyyn että kurja punkki kuoli pois ja loputkin kalkkeutumat jaloista irtoaisivat!


Penni on alusta asti osoittanut kiinnostusta hautomiseen ja istuskellut silloin tällöin munimansa munan päällä - muutaman tunnin kuluttua homma on aina jäänyt silleen. Nyt luulen kuitenkin että meillä on tosi kyseessä! Toista päivää mennään jo hartaasti hautoen ja kaikki lähestymisyritykset tuottavat kiukkuisia nokkaisuja. Äsken uuttera mamma jätti pesän hetkeksi ja kävi muutaman minuutin jaloittelulla sekä syömässä. Minä hiippailin sillä välin merkkaamaan munat ja vein samalla pesään kosteita sammalia. En kyllä usko että muita päästää tuonne sekaan munimaan, tämä pieni ja pippurinen päällikkömme.



Kirpparilta oli pakko saada ohuet mustat pellavahousut (2€) joista tuli poikaselle pöksyt siistimpään käyttöön sekä shortsit isoille tytöille yhteiskäyttöön.





Tänään oli viimeinen koulupäivä ja loman kunniaksi ajattelin pistää pystyyn pienen arvonnan! Eli kommentoimalla pääsee mukaan kisaan ja sähköpostiosoite (tai linkki sivuille josta sen löytää) pitää sisältyä kommenttiin. Arvonta-aikaa on sunnuntaihin 1.6. klo 24 asti. Onnea matkaan!


Ensimmäinen palkinto sisältää kolme keittiöpyyhettä elämänviisautta pullollaan. Lisäksi pakettiin lentää omin pikku kätösin vääntämäni puutarhaperhonen.

Toisena palkintona on neljä puuvillaista pöytätablettia ja samanmoinen, edellistä hieman pienempi perhonen.