Lämmin syyskuu jatkoi kauniisti kesää ainakin täällä! Oma omppusato oli heikonlainen mutta muualta on herkkuomppuja ja hillottavaa kannettu senkin edestä. Kanat ovat saaneet talvikopperonsa sähköineen päivineen ja navetta ikkunansa, enää pitäisi upottaa routaeristeitä, siirrellä hirsiä pihalla ees taas ja villoittaa navetan vinttiä ennen talven tuloa.
Kesäkuun puolivälissä kuoriutuneesta tipusta on kasvanut ketterä kukkopoika, jolle toivottavasti saamme pian kokeneempaa rouvaseuraa. Keväällä aloitettu taisto kalkkijalkapunkkia vastaan ei ole vieläkään ohi, ennen muuttoa talvikanalaan hoidimme koko parven jalat kahdesti (ivomec sekoitettuna parafiiniöljyyn suhteessa 1/10) viikon välein, nähtäväksi jää talttuuko loinen tällä vai jatkammeko öttiäisten tuhoamista edelleen. Paksuja kalkkikerrostumia ei kesän aikana ole onneksi kenenkään koipiin enää ilmaantunut.
Kirpparilta ostettu kynttilänjalka sai mattamustaa sprayta niskaansa ja pääsi "hopea"tarjottimelle kilokynttilöiden kaveriksi. Kynttilät ovat kyllä aika olennainen osa syksyä, onneksi talossa on miesväkeä joka huolehtii niiden sytyttelystä. Mymmelin kanssa ostostelimme rautakaupan alehyllystä pussillisen tulppaanin sipuleita, peukut pystyyn että keväällä saamme edes muutaman kukkasen tuonne portin pieleen! Keijunmekko ja villiviini ovat jo parhaissa ruskaväreissään.
Eteisen liukuoven päälle laitettiin kuin laitettiinkin lista (oho, joku homma kerralla loppuun asti!). Kuvasta vasta hoksasin että tuo puukko oven pielessä näyttää aika koomiselta, kyllä meille oikeasti ovat vieraat ihan tervetulleita. :)
Pelkkää kinttua ja koipea kasvavat neitokaisemme tarvitsisivat seuraavaksi lisää kotihousuja. Aloitin hommaa apilafroteella, eikä tuolta kätköistä montaa riittävän isoa housupalaa 140-senttiselle enää löydykään. Onneksi kotivaatteissa ei olla kranttuja kuosien suhteen, sen verran ovat vanhempiinsa tulleet että mukavuus on se ykkösasia.
