28.12.2012




Tämän joulun jännitysmomentti omalla kohdallani oli ehdottomasti imelletty perunalaatikko (ai miten niin tylsä tyyppi...). Tein sitä ensimmäistä kertaa ja ihmeekseni onnistuin, ensi vuoden varalle tässä sepustus valmistusvaiheista.

Perunalaatikko (maidoton)

2kg perunoita (Van Goghia omasta maasta) keitetään kuorineen kypsäksi, kuoritaan ja survotaan heti kuumana. Lisätään tilkka vettä jotta seos ei olisi ihan kuivaa ja 1dl ruisjauhoja. Imellytetään noin 60-asteisessa uunissa 8 tunnin ajan, pari kertaa kannattaa sekoittaa imeltymisen aikana. Tässä vaiheessa laatikon voi pakastaa ja paistaa vasta h-hetkellä.

Paistovaiheessa lisätään seokseen
2tl suolaa
8dl kauramaitoa
2rkl siirappia (varmuuden vuoksi, ei ehkä olisi tarvinnut!)
pinnalle kasvimargariininokareita

Paistetaan 3-4 tuntia 175 -asteisessa uunissa, paistamisen puolivälissä sekoitellaan ja tarkistetaan samalla suola. Aika herkkua on ja melkoisen yksinkertaista valmistaa, imeltyikin itsestään leivinuunissa kun siellä sattui olemaan sopivasti lämpöä jäljellä.




Tontut toivat toki meillekin mukavia juttuja, Kiertin keittiöpyyhe sopii uuteen kotiinsa kuin nakutettu. Maitokärryistä haaveilen aina kesällä mutta asia oli jo ehtinyt parhaan sesongin päätyttyä unohtua (onneksi joulupukki muisti!). Ja lapset tietysti tekivät vuoden parhaan majan siihen suureen pahvilaatikkoon josta kiesit putkahtivat.


Itse sain aikaiseksi kokonaista yhden lahjan, malli on Novitan sukkalehdestä (ilmestyi 2011). Ranskalainen (siis pyöreä) kantapää on suosikkini ja sellainen tuli näihinkin, lankana seiskaveikka. Tuli sopivat ainakin minulle ja tietääkseni vastaanottajan räpylä on suht samaa kaliiperia.



22.12.2012


Lumen hopeinen valo,
sininen hiljaisuus.


Lämmin tupa,
rauhaa täynnä mieli.




On niin Joulu.
(Satu Pusa)


Kiitokset teille kaikille kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun aikaa toivotamme itse kullekin, ensi viikolla kurkistetaan sitten tuonne lahjapakettiin!

18.12.2012


Raitamania senkun jatkuu. Vauvalle löytyi kirpparilta lämmin ja pehmeä kokopuku, Mymmelille hihaton froteehaalari (2€/kpl). Tuo jälkimmäinen tosin todettiin hieman turhan pinkeäksi ja pakattiin odottamaan seuraavan käyttäjän varttumista.


Elma omistaa yhden aidon mariyöpaidan josta on tullut niin mieleinen että kaipaili toista samanlaista. Noita vaan ei ihan joka viikko kävele vastaan kirpparilla parin euron hintaan (kuten se ensimmäinen muinoin) ja päätin lopulta yrittää väsätä vastaavan itse. Hyvinhän se kävi, tuntuu kuulemma alkuperäiseen verrattuna erilaiselta ainoastaan olkasaumojen kohdalta. Veikkaisin senkin vaivan paranevan pesuissa.




Peukaloputti ja luumupuu oli oma lempikirjani muinoin, meillä on toki se alkuperäinenkin tallella mutta tämä ostoversio (1€) pääsee nyt vapaampaan käyttöön kun tunnun olevan aina vaan tarkka noista omista aarteistani... Kalaa nautiskeleva nalle on niin ikään omia peruja, sisältää varmasti jotain kiellettyjä ftalaatteja mutta en ihan hirveästi jaksa siitä ahdistua. Enimmäkseen meillä vauvat imeskelevät jotain ihan muuta kuin näitä leluja. Karttapallo oli pidemmän aikavälin unelma joka toteutui jo kesällä (15€ hintaan) mutta vasta nyt saimme sen sopivaan paikkaan niin että töpselikin ylettää pistorasiaan. Joka kerta tulee hyvä mieli kun tuohon saa valon laittaa, olen minä sen verran materialisti!


5.12.2012



Juhlatunnelmissa täällä, luontokin kaunistui kuin vauvan ristiäisiä varten. Talven valo on voimaannuttava! Ensimmäiseksi adventiksi valmistuivat piparimökit pikkueläimille. Puolet meni parempiin suihin mutta loput kolme säilyvät lasin alla ainakin ensi vuoden puolelle.




Adventtikynttilät suolasin pitkästä aikaa kakkuvuokaan ja lapsia vaivasi kovasti kun sytytimme vain sen reunimmaisen. Joulukorttiaskartelu oli kahden päivän sirkus, vaan maltoinpas pitää näppini erossa! Toin ainoastaan suusanallisia ideoita kirjastosta ja materiaalit tarjolle. Pumpulipuikoilla ja taivutetuilla vessapaperirullan hylsyillä voi näemmä painaa monenlaista. Tahtoisin kokeilla kankaalle! Aika tuntuu nyt vain katoavan käsistä, onneksi mitään ei tarvitsekaan ehtiä enää ennen joulua.




P.S. Vauvasta on tullut dieettini myötä onnellinen, viime yönä veteli seitsemän tuntia hirsiä yhtä soittoa. Tällaista nukkujaa en muista meillä asuneen sitten kevään 2006.