21.9.2010
Aamu, jona kuumemittari sanoi "hi". Onneksi sataa, saa luvan kanssa kuhjata sisällä. Solmin viimeiset hapsut vuosi sitten kudotusta makuuhuoneen matosta, uusista trikoista tulikin pehmeä pinta paljaalle jalalle. Aloitettiin tyttöjen kanssa eilen riemumattoa räsyistä, lapset laittavat kuteita sukkuloille oman päänsä mukaan ja kilvan ihastellaan raitojen kirjavuutta. Ensimmäinen puolimetrinen sisältää jo ainakin minun sekä mummon t-paitoja ja papan kalsarit. Voisin ottaa jonain valoisana päivänä vintissä edistyskuvia, kudottavaa on nimittäin yli neljä metriä ja vähän pelkään että veto lopahtaa ennen talven kylmiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi poikasta, on niin suloinen, mutta toivottavasti paranee pian!
VastaaPoistaPikaista paranemista myös meiltä!
VastaaPoistaLasten innostuneesta mukanaolosta saa ihan parhaat fiilikset. Tsemppiä pitkän maton paukutteluun!
Tosi kaunis ja tunnelmallinen kuva pitsisestä kynttilälyhdystä. Tärkkäsitkö sokerivedellä?
Voi pientä kuumeista poikaviikaria. Pikaista paranemista!
VastaaPoistaVoi reppanaista! Täälläkin samanlaista potemista ja sateen pitämistä ollut, toivotaan että helpottaa tauti teilläkin yhtä nopeasti kuin täällä! Pitääkin ehdottomasti ruveta taas polttamaan kynttilöitä...
VastaaPoistaPikaista paranemista pikkuiselle! On hän kyllä söpö, sairaanakin.
VastaaPoistaOoh, mattonkudontaa, jospas mäkin vielä joskus!
Paranemista!!! Syksy se valitettavasti kaikki taudit tuo;(
VastaaPoistaOlet kyllä varsinainen moni-osaaja, ihana matto ja ei malta odotella minkälainen se tyttöjen kanssa yhdessä kudottu saa olemaan, upea varmasti. Edellisen postauksen emali- korut myös kauniit, mitäkö Mymmeli sanoo jos äidillä sellaiset korut? Teroittako niitä kakku kirveitä, hehhh;)