Tulin haastetuksi sotkujenjulkistukseen, tervetuloa vaan meille. Koti on tänään todellakin luonnontilassa. Jos hiekka jalkapohjissa inhottaa, laita sukat jalkaan! Makuukamareihin en päässyt kun siellä yksi veteli raskaita hirsiä.
Lapsuuden palapelit tupsahtivat yhtenä päivänä ihan odottamatta esiin, metka tunne! Niitä ei edes muistanut ja sitten kuitenkin kokosi samassa järjestyksessä kuin viimeksi 20 vuotta sitten. Se yksi suolakalan muotoinen pala sävähdytti edelleen. Sain kieroja katseita lapsilta nostalgiahuumassani.
Kaikki työt ovat taas jotenkin keskeneräisiä tai viittä vaille valmiita mutta eilen oli aloitettava vielä yksi ihan pieni neulomus pehmeimmästä silkkivillasta, lämpimin ajatuksin. Kiitollisena. Lapset olivat saaneet yöllä uuden serkun.
Minulla kun on tapa kulkea kotona paljain jaloin, niin hiekkamäärän kyllä huomaa!! Sukkien pito olisi hyvä!! Meillä kaksi koiraa kantaa hiekkaa sisälle, vaikka kuinka tassuja pyyhittäisi ja mahanalustaa puhdistaisi. Lisäksi koirat haluaa joka tunti uudestaan ulos. Näillä kelillä se on niin mahtavaa.
VastaaPoistaMutta kyllä se kesä tulee ja hiekka lattioilla vähenee. Ehkä... :-)
hihii..niin tuttua ;)
VastaaPoistaKiitos kun jaoit tavallisen aamun kuvineen kanssamme. Ja onnea uudesta perheenjäsenestä! Puhaltakoon lempeä kevättuuli vauhtia pienen ihmisen kasvuun.
Oi miten ihana koti! Ja miten niin sotkuista, kyllä se elämä saa näkyä, eiks niin. Ja siivouksen jälkeen on kaikki puolen tunnin kuluttua ihan saman-näköinen kun ennen siivousta. Minä vielä vaihdan joskus lasten sukat keksellä päivä kun tuntuu että liian likaista, hehhhhh;) Kyllä ne lapset ennemmän hiekka sisään tuo kun koira, koirasta jää yleensä hiekka-kasa siihen missä se makaa;)
VastaaPoistaOnnea uudesta serkusta!
Mahtavaa perusmeininkiä!! Tästä mä pidän, oikea koti eikä mikään sisustusilluusio :)
VastaaPoistaOnneksi muillakin on samanlaista...elämän pieniä lohtuja!! :)
VastaaPoista"Puhaltakoon lempeä kevättuuli vauhtia pienen ihmisen kasvuun." oli ehkä kauneiten sanottu vastasyntyneestä, mitä olen ikinä kuullut! tuli melkein kyynel silimäkulumaan. kyllä sitä ollaan nyt niin herkkänä :D, mutta samaisen vauvan syntymästä ihastuneena :)
VastaaPoistaHehee, ihania elämän jälkiä kuvissa, hyvä vastaisku täydellisesti stailattujen sisustusblogien kodeille(vaikka kyllä mä niistäkin tykkään...).
VastaaPoistaItekkin sitä aina siirtää vaatekasan pois nojatuolista kuvaamista varten ja sitten kasa takaisin, pitäisi ottaa kamera kouraan ja kiertää kämppä ympäri räpsien kuvia tästä todellisuudesta. =D
Elämän makua jos hiekkaa varpaissa ja nyttösiä lattialla. Asiathan ovat silloin tärkeysjärjestyksessä!
VastaaPoistaLämpimien ja kiitollisten ajatusten neule myös näyttää lämpimältä, pehmoiselta.
Kiitos tästä!
VastaaPoistaKivoja kuvia!
VastaaPoistaihanan elämänmakuinen tavallinen aamu :) ja kaikkea kaunista sieltä pisti silmään, ei ollenkaan sotkua.
VastaaPoistalevollisia ja lämpimiä kuvia. :)
Minusta teillä on silti nättiä vaikka on vähän tavaroita siellä ja täällä. En tiedä johtuuko se vaan siitä että osaat ottaa niin hyviä kuvia. Mutta jos itse kuvaisin meillä, vaikkapa nyt, niin aika paljon kamalammalta näyttäisi.
VastaaPoistaJa vauvauutiset aina herkistää, ihan näin luettunakin vain, jonkun tuntemattoman vauva mutta herkistää.
ihanan tuttu näky... meillä tuntuu vaan olevan joka aamu puolet enemmän tavaroita siellä täällä.. :)
VastaaPoistaIhanan rehellinen postaus.
VastaaPoista