18.3.2012







Kaksi viikkoa harkitsin tämän vihreän kaunottaren kotiin kantamista ja köyhdyin sitten lopulta iloisin mielin 15€. Öljysin koneen ja vaihdoin siihen maadoitetun pistokkeen (tästä se sähköinen urakehitys lähtee!), tökkäsin töpselin seinään ja vanha rouva heräsi kehräämään aivan kuin ei olisi kylmässä varastossa koskaan lojunutkaan. Ommelvalikoimaa, ominaisuuksia ja vakiovarusteita on huomattavasti enemmän kuin 10-vuotiaassa Husqvarnassani. Käyttöohjeen välistä löytyi vielä Wendelinin suunnittelema koristekirjainlehtinen, kalkkeripaperia ja mielenkiintoisia lehtileikkeitä. Jäin miettimään koneen alkuperäistä valmistus- tai ostovuotta kun ostohinnaksi on merkitty 53800mk. Koskas ne nollat leikattiin?



Tiskirätit sain saumuroitua ja löysin sattumalta kirpparilta seuraavana päivänä metrin bambujoustofroteeta kuudella eurolla. Näitä lisää! Eilen viimeisteltiin kevään synttäriputki ja huomenna jatketaan taas täydellä teholla arkipuuhia. Eteisestä löytyi seinää purkaessa paljon mielenkiintoisia sähkötekniikan kerrostumia joihin kernaasti lupaan olla kajoamatta.




Huomasin tuossa että teitä lukijoita on jo googlen kautta sivupalkissa yli 200, huimaa! Nyt kun bloggailun 5-vuotispäiväkin on käsillä niin teksisi mieleni järjestää pienet arpajaiset. Tahtoisittekohan palkinnoksi materiaalia omiin käsitöihinne vai kenties jotain minun tekemääni? Miksei molempiakin, laitan mietintämyssyn päähän. Aurinkoista sunnuntaita!

23 kommenttia:

  1. Uih, mikä ompelukonekaunotar ja vielä mukavat kylkiäiset kaupan päälle. Tuolla kelpaa surrutella.

    VastaaPoista
  2. Et sitte maininut mitään tuosta konekaunokaisesta samalla kun saatiin kotikaupungin historiapläjäytys tehtyä. Se on tosi hieno ja vankka tekoa!
    - ritva -

    VastaaPoista
  3. Oi, miten kaunis tuo konevanhus <3

    VastaaPoista
  4. Olen ilolla seurannut blogiasi jo parisen vuotta, vaikken kai missään palkissa näykään - tai ehkä nää googlemaailmat osaa laittaa mut ilmi, vaikken itse sitä tajuakaan. Siis meitä anonyymejä tirkistelijöitä on varmasti muitakin.

    Olet ihmeen tuottelias, topakka, taitava ja kekseliäs. Mielestäni teet käsittämättömän paljon ihmeellisiä asioita. Siksi nautin suuresti blogistasi. Saan siitä itselleni pieniä innostuksen murusia. Käynkin täällä parisen kertaa päivässä katsomassa, mitä teillepäin kuuluu. Ja ihmeen usein saan klikkailulleni positiivista vahvistusta - niin kai se Pavlovkin homman ajatteli, ja tuntuu toimivan myös mulla.

    Sun pikkutiirut ovat nyt sen kokoisia kuin ulkoiluttamasi ja kylvettämäsi mun vastaavat viitisentoista vuotta sitten. Se on ihanaa aikaa - mutta niin on tämä tulevakin. Iloista pääsiäisen odotusta koko väelle!

    Tuija

    VastaaPoista
  5. Oh,ihan samanlainen kone kuin äitilläni,joka on saanut sen tädiltään ja jolla minä lapsena opettelin ompelemaan.On käytössä edelleen,eikä hajoa ikinä.Siis mielettömän hyvä löytö :)

    VastaaPoista
  6. Haa, mehän ollaan melkein yhtä vanhoja, blogit siis :) Vain muutama päivä eroa. Onnea sinullekin!

    Toinen Haa. Meidän äidillä on just samanlainen ompelukone, joka on hommattu joskus 50-luvun lopulla. Toimii kuin enkeli ja on tarvinnut korjaajaa vain kerran. Hyvä peli.

    VastaaPoista
  7. Ihana konekaunotar! Ja kakku on kaunis myös :)

    VastaaPoista
  8. Hei Patalainen ! Aivan hurmaava löytö, itselläni on poljettava Tikka, käyttöönottopäivämäärä 14.4.1955, ohjekirja on ja meikä on toinen omistaja,,,,käyn viikottain katsomassa mitä pikkupatalaiset ovat touhunneet. Terveisin Sini

    VastaaPoista
  9. Mulla on tuommonen kone, löytyi aitasta ku ostettiin tää vanha talo. Ohjekirja puuttuu. :(

    VastaaPoista
  10. Vau mikä konelöytö kaikkine lisäkkeineen. Varsinkin tuo Wendelinin vihkonen <3 Laita pari kuvaa sisällöstä? :)

    VastaaPoista
  11. Komean näköinen kone! Piti vielä kiittää siitä yllärinä tulleesta rintaneulasta, se oli aivan ihana, pääsee varmasti koristamaan jotain neidin takkia tai mekkoa :)

    VastaaPoista
  12. Pakko minunkin vielä kirjoittaa, että itseltäni löytyy samanlainen ompelukone. On mummoni siskon vanha. Saimme koneen perintönä ja kerran sitten tutkin ohjekirjaa vanhempieni luona kyläillessä ja tajusin, mikä mahtava masiina se onkaan!


    Vein koneen kotiin, huolatin sen ja opettelin sillä ompelemaan ja voi että, parempaa ei ole! Pelkään, vain että se hajoaa jokin kaunis päivä koska sillä on aikoinaan ommeltu hyvin paljon. Huutiksesta reilu vuosi sitten huusin samanlaisen 9 eurolla! Huoltaa se kyllä piti, mutta onpahan varalla jos vanha ei enää jaksa!

    Huomaathan, että sillä voi jopa kirjoa, alasyöttäjän saa pois päältä. Ohjekirjassa on ohjeet. Onnea, mahti löytö!! Seuraan blogiasi viikottain!

    VastaaPoista
  13. Hyvä päätös kotiuttaa tuo kaunotar! Ihanan näköinen ja varmasti toimiva peli, kun ohjeetkin on tallella.

    VastaaPoista
  14. Lienet tehnyt hyvän löydön vihreän kaunottaren muodossa - onneksi olkoon! Wendwlinin vihko on varmaan Suuri Aarre. Ja nuo tiskirätit ovat hianoja!

    Hauska juttu: aiemmassa postauksessasi olleet kauppakassit mallia muovipussi olivat itselläni teemana ennen joulua. En vain ole tokeentunut niitä esittelemään. Pukinkonttiin surruuttelin kantimia itse painetuista kankaista. Niistä tuli ainakin minulle lempparikasseja kauppareissuille.

    Kaikkea hyvää blogillesi seuraavalle viisivuotiskaudelle! (Tätä on aina kiva lukea, vaikka liian harvoin tulee kommentoitua.)

    VastaaPoista
  15. Upea löytö!!Olen lueskellut blogiasi jo ainakin vuoden päivät kohta, kommentoimatta:)Miten sitä onkaan niin hidas kommentoimaan. Nyt innostuin myös ehdottamaan, että kangaspalkinto arvontaan olisi mieluinen.Löydät kivoja kankaita kirppareilta, siis maku samanmoinen;)Toisaalta ommeltuna mahtava, koska itse vasta opettelen näitä ompelun saloja.Eli kierrätyskankaasta ompelus!!

    VastaaPoista
  16. Kone näyttää upealta! Ja kakku herkulliselta :)

    VastaaPoista
  17. Onnea blogille! Itse vietän just 6v blogisynttäreitä - tule katsomaan jospa haluaisit osallistua arpajaisiin!

    VastaaPoista
  18. Onnea blogille :)
    Omassani on sulle jotain

    VastaaPoista
  19. Piti kysyä viereltäni, olenko nähnyt tuon koneen ennenkin? Hienoa jotta pääsi arvoiseensa kotiin.
    ps.olen iloinen vierailustasi

    VastaaPoista
  20. Oi mikä kaunotar! Ja nostalginenkin - äitini ompelee juuri tuollaisella, ja tosiaan sielläkin toimii moitteetta. Äiti on perinyt koneen omalta äidiltään, joka on ommellut joskus 60-luvulla, kenties jo 50-luvullakin. Sitä en tiedä, onko ostanut koneen silloin uutena vai onko jo silloin ollut vanha.

    VastaaPoista
  21. Hieno konelöytö!!! Parhaita nuo vanhat rautakoneet! Äidilläni on samantapainen Pfaff ja sen parempaa tikkiä ei tee uudemmat koneet!

    VastaaPoista