Perhosia vatsanpohjassa! Niin paljon valmista ja tavattoman monta pikku juttua vielä muistettavana. Tänään ruksittiin listalta osa lattiamaalauksia ja palotikkaat. Maanantaina sitten turvaportti postista ja suunta sahalle, loppuja kaidepuita etsimään. Eteinen on kokenut avartumisihmeen, hymyilyttää ihan!
Käsityörintamalla on onneksi menty näinä viikkoina turvallisesti suoraa saumaa, kesämekkojen rypytys on totaalista aivolepoa! Mukava on ommella välillä toisten kankaita ja ihan urakalla, omatkin palat juttelevat sitten tauon jälkeen taas uudella tavalla.
Kesämielellä kirpparillakin jo, Hilpalle unelmapusero eurolla ja Elmalle napakasti kopsaavat puukkarit kolmella. Viimeisetkin tomaatit ja kurkut muuttivat tänään kasvihuoneeseen. Nyt sitten jännätään yölämpöjä! Hyvin nuo tosin selvisivät peitettynä pikku pakkasesta jo viime viikolla.
Ihanan valoisaa teillä! Kummasti se maali vaan avartaa ja portaat näyttää jo nyt kivoilta. Meitin tomaatit on vielä noissa pienissä purkeissa, pitäsköhän tehä asialle jotain... Kasvihuonetta ei löydy joten odotellaan kunnolla lämmintä ennenkuin ulos uskaltaa laittaa.
VastaaPoistaOi vau!!!
VastaaPoistaoi kertoisitko tuon rypytyksen salat julki! kuminauha puolataan alalangaksi ja sitten mitä? millaiset säädöt noin summittain? olen kerran onnistunut mekon rypyttämään ja sen jälkeen en enää saanut aikaiseksi rypyn ryppyä :/ siis kumpi lanka tiukalla ja kumpi löysällä ja jos trikoo niin venytänkö ommeltaessa? on jo niin monesti mennyt hermot että luulin luovuttaneeni koko aiheesta, mutta kun polttelis mielen päällä ihania mekkoinspiksiä!
VastaaPoistakiitos kaunis jo etukäteen :)
Maalin tuoksu tuntuu ihan nenässä kuvia katsellessa :)
VastaaPoistaSiellähän on oltu niin tomerana! Voin kuvitella huikean VALMIS-tunteen kodin kolkkien suhteen :) Ja ryppymekkojen helmat taitavat rypyttäminäsi hulmahdella yhdellä jos toisella tänä kesänä!
VastaaPoistaSitä ruisleipäjuttua piti kommentoida, että voi kun kuulosti niin tavattoman kodikkaalta! Hieno juttu, että Martat tekevät tuommoistakin. Itse leivottu leipä, siinä vaan on sitä jotakin.
Voi miten palan halusta nähdä uudet puitteet. Onko munkkeja vielä jäljellä, me lähdetään just kohta tulemaan teillepäin :)
VastaaPoistaMuistan hyvin tuon tunteen, kun saatiin yläkerran remontii siihen vaiheeseen, että kaikki oli pikkujuttuja vaille valmiina. Tunnen jännityksen vatsanpohjassa sun puolesta!
VastaaPoistaKiva nähdä kuvat kun kaikki on tiptop! :O)
oi oi, kuulostaa lupaavalta! varmasti muuttuu aika paljon alakerrankin ilme kun rappuset on auki. ja yläkerta, pikkurinsessojen valtakunta. oispa kiva jo nähdä se! :) täällä tohinalla asennellaan tavaroita paikoilleen. vaan eniten mieluiten oisin jo synnärillä. mutta taitaa meidän pienokainen olla sellainen esteetikko, että odottaa kunnes koti on tip top ja saapuu vasta sitten ;D
VastaaPoistaNiin ihania kuvia taas kerran! Tosi valoisan ja kivan näköistä tulee :)
VastaaPoistaKiitos, kyllä tässä vielä tomeruutta tarvitaan ennenkuin kaikki on kunnossa. Kuminauharypytyksessä en tee muuta konstia kuin puolaan kumpparin kireälle venyttäen ja hieman hellitän ylälangan kiristystä. Höyrytys saa valmiin rypytyksen vetäytymään lopulliseen muotoonsa.
VastaaPoistaKumma juttu miten näin kevväällä sitä alakaa kahtelemaan jo kesälöytöjä. Hienon paian ja ihanat kopottimet (puukengät) löysit.
VastaaPoista