Villapata kiehuu

Tervehdys pyöräkorjaamolta! Sisäkumeja, polkimia ja kampia on lukenut ostoslistalla. Nyt ne kolme risaa ovat viimein käytössä. Minä pidän eniten tuosta monta serkusta ajamaan opettaneesta neuvostoliittolaisesta, siinä on totisesti muotoilu kohdallaan.

Mansikkamaalle on tulossa ennätysvuosi, mikäli kukkien määrään on uskominen. Lopetettiin viimein rastaiden ruokinta parhailla marjoilla, nyt vaan toivotaan että joka kukan paikalle ilmestyy jotain punaista! Ruohosipulikin kukkii niin kauniisti että kukkikoon. Jokunen isompikin laukka voisi olla kukkapenkissä paikallaan.

Virkkasin Hilpalle valitsemastaan trikoosta ison korin (pohjan koko 30x30cm) jotta ihan kaikki irtain omaisuus ei ajelehtisi nukkumasopen lattialla. Elman vyyhti odottaa vielä kerimistä, kuteet ostimme täältä 4€/kg.

Ikuisuusliivi itselleni sai kuin saikin nappinsa, sopivat petroolinsiniset löytyivät alle minuutissa omasta nappilaatikosta. Neuletakin ohjeen sain jo kauan sitten Margarethalta (mummu kun on putiikin vakioasiakas). Villaiset langat samainen mummu taas oli purkanut jostain kirpparineuleesta ja pääteltävää tässä työssä riitti yli oman tarpeen, niin pieninä nöttösinä oli materiaali. Pidän kuitenkin langan olemuksesta ja pinnan eloisuudesta, vaikka alkuperäisestä ohjeesta ei jäänyt jäljelle kuin helman kuvio. Siihen alun alkaen taisin mallissa mielistyäkin. Huolittelin pään- ja kädentiet virkkaamalla piparkakkureunan. Toivotaan kylmää ensi talvea sillä tämä on paksu ja lämmin (eikä kylmää kesää tohdi toivoa kukaan)!

Tälle tädille nostan kyllä hattua, blogissa näkyy enemmänkin juttua ja kuvia virkatusta poliisiautosta. Minulta olisi jäänyt tekemättä! Uskomattoman hienoa työtä yksityiskohtia myöten. Ei muuta kuin nokka kohti Kiasmaa, siellä se on.

Tänään sain huikean kirja-aarteen aivan yllättäen. Perusteos täynnä faktaa joka ei vanhene, vuodelta 1948 ja uudenveroisessa kunnossa. Kiitos vielä kerran sinne minne se kuuluu!