1.5.2013




Käväisin yhtenä maanantaina pannunaluskurssilla ja ostin kotiintuomisiksi tervanarua, nyt tuoksuu keittiössä hurmaavalle. Pitkään vireillä ollut keittiökestoiluprojektikin on päässyt jo käyttöasteelle. Vielä pitäisi ommella lisää läpyköitä kun tuntuu että ovat aina pyykissä. Hyvää uusiokäyttöä tämä on ainakin vanhoille t-paidoille ja muille räteille. Kuukauden päivät olemme olleet ilman talouspaperia eikä kukaan tunnu sitä kaipaavan, se vähän pohdituttaa kuinka mukava näistä on kesällä syödä makkaraa?




Ruokakellolle alkaa olla tarvetta kun porukka sinkoilee ympäri tonttia kevätvillissään, navetasta sen löysin ja soi ihan mahdottoman kauniilla äänellä. Tiedättekö mikä se on? Keittiössä meillä häärii nykyään aina eskari, leipomisvaihde menee jo toisella peräkkäin päälle kun seitsemän vuotta tulee täyteen. Nyt kelpaa puuhastella kun aamiaispöytään saatiin toinen tarpeeksi korkea jakkara, vitosella kirpparilta. Sattumalta vielä saman korkuinen kuin jaloistaan muinoin lyhennetty ikealainen. Poistin istuimesta lakat ja öljysin sen Nostalgialla, runko sai ylleen spraymaalia jonka sokerileipuri kerran kantoi tuliaisiksi minulle rautakaupan alelaarista. Vihreä pääsi vähän yllättämään sähäkkyydellään mutta katsellaan nyt, jos silmä siihen tottuisi.



Hauskaa vappua! Eilen operoitu potilas alkaa olla voiton puolella, toinen mehujääpakkaus on menossa ja nyt alkaa vilu vaivata. Tänään onneksi saatiin alas vähän oikeaakin ruokaa. Miten mahdan pitää tämän kaverin kaksi viikkoa ilman hikiliikuntaa? Enää hetki aikaa miettiä... Pienin nappailee palloja lennossa kun ei omaa saanut.


29 kommenttia:

  1. Monta voih-huudahdusta on nyt päästettävä!
    Ihanat pannunaluset!
    Söpöjä nuo keittiöliinat!
    Ja ruokakello: meidän mökillä on ollut samanlainen, en muistanutkaan ennen kuin näin tuon kuvan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ruokakello on kyllä kapistus paikallaan.

      Poista
  2. Kivoja pannunalusia!
    Mun mielestäni tuo kello on aisakello, siis sellaista käytettiin hevosen aisassa kun lähdettiin reellä pyhäajelulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä vainen aisakellosta on kyse.

      Poista
  3. Kello on aisakello, kuten ed. kommentissa arveltiin.
    Hyvä keksintö nuo keittiöliinat.
    Mun keksintö on leikata vanhoista pehmeistä t-paidoista "kertakäyttöisiä" pieniä neliöitä, nenäliinoja pikkuisille nuhanenille. Niistä ja laita roskiin. Ei aukea nenänpielet eikä rohdu nenänalus. Toimii, testattu monta vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea nuo kertakäyttöisetkin riepuliinat! Meillä niistellään aika surutta noihin keittiössä oleviin liinoihin tai harsovaippoihin jos oikein flunssa yllättää. Vaippapyykki kun pyörii joka tapauksessa niin pesemisestä ei ole juuri vaivaa.

      Poista
  4. ihania pannunalusia.Ja mahtava idea nuo kestopaperit,voisi itsekin testata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla. Trikoisia riepujahan ei tarvitse edes huolitella.

      Poista
  5. Oi nuo pannunaluset, Tuffa teki noita - istui keittiön pöydän ääressä ja värkkäsi vanhoilla ryppyisillä käsillään :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se mullakin tuli mieleen (olen kuullut, en nähnyt itse koskaan). Oli pakko mennä kokeilemaan kuinka se homma käy.

      Poista
  6. Kauniita pannunalusia ja noista paperinkorvikkeista minäkin haaveilen, mutta siippa ei innostu :)Potilaalle toivotetaan hyvää vointia ja toipumista ja eskarilaisen tekemiä herkkuja ihaillaan vesi kielellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt vaan siipalle siedätystä ;) nuo ovat ihan ehdottomia kun talossa on pöperöt suussa päristelevä vauva!

      Poista
  7. Ihanat sydänpalat :) Ja onpa hienoja pannunalusiakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyviä olivat. Kuin mokkapalapohja mutta sekaan appelsiinimarmeladia, mehevä lopputulos!

      Poista
  8. Toipumista pikkumiehelle. Kauniita kädentöitä olet taas tehnyt. Aisakellon olet löytänyt perheen vellikelloksi, kaunis kun mikä. aurinkoa teille kaikille sinne lapsuuden kotipihalle. T. Arja-täti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Potilas on jo paljon parempi. Mulla kyllä kesti hetken tajuta tuon kellon tarkoitus ja toiminta ( jouduin avaamaankin sen) kun löysin papan työkalukaapista ihan orpona. Aurinkoisia kevätpäiviä myös sinne teidän kauniiseen mökkipuutarhaanne!

      Poista
  9. Oih, kivoja juttuja! Keittiöliinat ovat olleet tuumausasteella pitkään täälläkin. Onko nuo teidän versiot kaksinkertaista trikoota? Jos vaikka keittiöliinoihin laittaisin rajan kestoilualueella ja ostaisin vessapaperit silti jatkossakin kaupasta... ;)

    Minä ostin vappupallot kolmelle vanhimmalle, mutta aliarvioin pahasti pikkuistani. Mies kävi seuraavana päivänä ostamassa oman hänellekin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä on trikoo ja kulunut lakana päällekkäin. Mulla taitaa kanssa lähestyä se kestoilun yläraja tässä :) meillä myös vauva nauttii suunnattomasti palloista!

      Poista
  10. Ihania pannunalusia. Noita tarvittaisiin meilläkin. Elämää ilman talouspaperia vaatisi minulta tovin totuttelemista. Tarvii sitä joka paikkaan. Kestopaperi olisi kyllä tosi hyvä idea kokeiltavaksi. Eipä taida polttaa kuuma makkara pieniä sormia kestopaperin läpi. :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tänään muuten testattiin makkaransyönnissä ja mukavampi se on kuin paperi. Ei polta eikä tule kovin helposti haukatuksikaan.

      Poista
  11. Kivoja kässäilyjä :)
    Tuohon makkaransyömiseen luin taannoin marttavinkin: Makkarat voi tarjota kesällä varhaiskaalin lehdistä, niin "käärepaperinkin" voi syödä. En sitten tiedä, kuinka moneen muksuun tai aikuiseen sinapissa ja ketsupissa oleva varhaiskaali uppoaa, mutta mä tykkäisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa minustakin herkulliselta, meillä voisi toimia kun ollaan kaalifaneja koko porukka. Kaali vaan ei kasva täällä savessa :/

      Poista
  12. Aisakellohan se :) Ja niin suloisia sydänleivoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin. Lasten leipominen on aina niin tarkkaa, koristeet kohdilleen! Itse en arkileivonnaisia jaksa koristella.

      Poista
  13. Voi kunpa mekin päästäis eroont talouspaperista.. siihen on vaan niin tottunut, että vaikeaa taitaa olla! Kauniit ovat pannunalusesi, vois joskus koettaa. Ja iahnat kuvat lapsista, on ne niin samasta muotista :)

    Mukavaa kevätaikaa, ihanaa kun voi jo pikkuisen villinä juoksennella ulkona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ihanaa myöskin näköjään tää kirjoitusvirheiden määrä! :)

      Poista
    2. En edes huomannut virheitä ennenkuin itse mainitsit niistä. Tulit siis hyvin ymmärretyksi :)

      Poista
  14. Huippu, että olet keksinyt kestoilun keittiössä! Meillä ei ole ollut talouspaperia käytössä ainakaan seitsemään vuoteen ja hyvin toimii. Keittiön pöydällä on kori, johon olen surautellut kankaanjämistä lappusia. Osa on yksin ja osa kaksinkertaisia. Niihin niistetään, niillä pyyhitään kaatuneet maidot, ne kostutetaan ja pestään ruoanjämät pienten nassuista jne. Pesupussi roikkuu pyykkikaapin ovessa ja lapsetkin osaavat sinne viedä käytetyt liinat. Nimeä niille on vain hankala keksiä, miksi te niitä kutsutte?

    Ihan paras materiaali muuten mielestäni on sellainen vanha äitiyspakkaus huppupyyhe. Ei se nykyinen, jossa on ohutta joustofroteeta kaksinkerroin vaan vanhempi paksumpi yksinkertainen. Kannattaa kokeilla, värjättynä niistä tulee aika kivoja, valkoinen kun on aika arka väri tässä tarkoituksessa.

    Tulipa pitkä kommentti ja vähän asian vierestäkin.

    Mukavia leivontahetkiä eskarilaiselle!

    VastaaPoista
  15. Kiitos! Meillä on ollut pari vuotta talouspaperia (ennen ei käytetty ollenkaan) mutta tämä riepusysteemi vaikuttaa kyllä parhaalta. Pyykkipussi on mulla keittiössä josta nappaan aina vaippapyykin mukaan likaiset rievut. Meillä puhutaan lapuista tai räteistä toistaiseksi. Nyt kun kuvailit vanhaa äp-pyyhettä niin meillähän on sellainen, ostin joskun kirpparilta vaippaompeluksia varten mutta en hennonutkaan silputa kun se on niin hyvä vauvan kylpypyyhkeenä. Meillä isommatkin kuivaavat mielellään noihin joustofroteisiin, en siis saa riepuainesta hetkeen ellei satu kirpparilla vastaan. Pitääpä kulkea silmät avoimina!

    VastaaPoista