Lämmityskausi on viittä vaille loppu (hip huraa!) ja uunin pankolle mahtuu muutakin kuin puutavaraa. Siitä seurasi pienimuotoinen rymsteerausviikko. Ihailen aina niitä jotka rakentavat talon tyhjästä tai remontoivat asumatta ensin, lähinnä sitä kuinka tällaiset tyypit kykenevät kuvittelemaan kaiken valmiiksi päässään. Sitten vaan hihat heilumaan ja homma on kohta valmis. Meillä kesti vaivaiset viisi vuotta keittiön peruskorjauksesta löytää sopiva materiaali kaappien välitilaan. Samoilla pölyillä toteutettiin muutama muukin unelma: vetolaatikoita (monta!), lisää liikkumatilaa ja ruokailutila etuolkkarin puolelle. Laatikostot runkoineen löytyivät pilkkahintaan käytettyinä, ne naamioitiin pian paneeleilla ja sahattiin entisestä pöydän kannesta sopiva taso. Seuraavana päivänä samanlaista paneelia piti saada välitilan peitoksi ja sitten tietysti ne punaiset kaapinovet alkoivat riidellä vihreän rinnalla. Nyt alkaa olla harmonisempaa, enää puuttuu osa vetimistä.
Kirpparilta kotiutuivat unelmieni jätskikulhot, saa hihkaista jos joku tunnistaa tai muistaa nähneensä tällaisia. Kukkamulta taas on kroonisesti loppu, taitaa olla edessä pakollinen multareissu Muuli koukussa rautakaupan markkinapäiville.
Parhaalle pöksynkuluttajalle on ommeltava jatkuvasti lisää kotihousuja, tämä on nyt sellaista vanhaa teryleeniä että ihmettelen jos saa kulutettua polvet puhki. Samanlaisia tuli samalla vaivalla kahdet ja pääsen taas välillä parsimaan niitä muita joissa onkin reikää reiän vieressä. Ottobren mainio Saimi näissä kaavana, 116cm leveys ja pituutta noin 125 -senttiselle. Itselleni neuloin 80g painavan merinomyssyn sekalaisista langoista, enkä toki tunustaudu pessimistiksi vaan ennakoin jo syksyn kylmiä. Ohjeen mukaelin Rikke -hatusta.
Luu ei suinkaan ole hatun somiste vaan Ravelry-retken aiheuttamaa virkkuupakotusta. Nyt pitää saada tällaiset sukulaisten pikkukoirille (viis omistajien mielipiteistä). Löytyisiköhän kissalle silakka-amigurumia?
Huomenna juhlitaan pikkuserkkua ja tämä Jaanan Elmalle neuloma pumpulimekko palvelee uudenveroisena jo kolmatta käyttäjäänsä. Kyllä käsityö kannattaa!
Oikein kivalta näyttää ja kuulostaa teidän keittiö! Housut on myös kivan näköiset, missä numerossa tuo Saimi-kaava onkaan?
VastaaPoistaSaimit löytyvät numerosta 1/09. Yritän ottaa lisää keittiökuvia kunhan saamme vetimet paikalleen.
PoistaKiitos! Voisi tuollaiset kanssa tehdä... =)
PoistaMusta tuntuu, että ihmisillä on nykyään niin kauhea kiire toteuttaa koti hetkessä valmiiksi. Ostetaan uutta ja vaihdetaan pian uusiin, kun ei viitsitä tuunata. Minäkin tykkään, kun tehdään ajan kanssa ja mietitään ratkaisuja. Muiden vanhoista mööpeleistä ollaan saatu pensselillä ja pienellä naamioinilla meille mieluisia. Hienoa tuunausta teillä ja mukava nähdä pian koko lopputulos :O)
VastaaPoistaKiitos. Kierrättäminen tuo jännitystä elämään kun koskaan ei tiedä missä seuraava kohde odottaa ;)
PoistaSamat sanat; hiphei...lämmityskausi lähenee loppuaan (ja oikeasti syksyn lähetessä jo kaipaan puiden kantamista ja tällä hetkellä tylsältä tuntuvaa lämmityspuuhaa)
VastaaPoistaHarmoniselta näyttää, kaunista. Oma keittiönne juuri sellainen "yhdessä yössä" kasattu. Nyt se näyttäisi aivan toisenlaiselta jos aloittaisi laittamisen.
Syksyn ensimmäiset tulet on melkein juhlahetki. Vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvät työt ovat nykyään niin vähissä että jokaisesta täytyy nauttia!
PoistaKissalle silakka-amigurumi... hih. :) Teidän kodissanne viihtyisi hyvin: niin kotoisalta näyttää.
VastaaPoistaKiitos, kyllä me viihdymmekin. Ja varmaan muuten jossain lymyää se ohje :)
PoistaOlga ihastui omaaan luuhunsa saas nähdä kuinka kauan kestää kun se on silppuna!
VastaaPoistaTeillä on taas ahkeroitu remonttisaralla, täytyy tulla käymään ja tuomaan kummitodistukset, mutta pikkumiehen villatakki ei vielä löytynyt. t ritva
Kiitos todistuksista, eiköhän se takkikin jostain putkahda.
PoistaKulhot ovat Erkkitapio Siiroisen barokki-sarjaa :-)
VastaaPoistaKiitos, niinpä näyttävät olevan!
PoistaKauniita kuvia ja astioita, täällä on aina yhtä mukava vierailla :)
VastaaPoistaOnpa kaunista ja kivaa! Kaunista vihreän sävyä, herkkiä lasiastioita, mahtava punainen uuni.
VastaaPoistaTerveisiä hitaasti korjattavasta MoMo-kodista, korjausajatukset ovat kypsyneet ja yksinkertaistuneet ja halventuneet ja itsestäänselviintyneet ajan kuluessa tosi paljon. Meidänkin keittiöön tulee vanhat lankavetimet, kunhan niin pitkälle päästään :)