SE aika vuodesta. Kurakaan ei haittaa kun pyykinkuivausilmat ovat päivästä toiseen ensiluokkaisia. Virkistävän pääsiäisreissun jälkeen arki on vaihtelua, leikkelen huonoimpia matonkuteiksi ja jos sattuu että vauva nukkuu hetken päiväunia, saatan kipaista ompelemaan. Mymmelin koirahupparista piti tulla 98cm kokoinen mutta kaava oli lievästi sanottuna reilu. Neiti totesi tyynesti että tämähän on kiva mekko. Ei siis sovituskuvia ennen ensi vuotta. Sunnuntaina päästään pienellä porukalla messuilemaan ja odotukset ovat korkealla, toivottavasti katseltavaa riittää. Mukavaa viikonloppua teillekin!
Ulkona auringossa ja tuulessa kuivanut pyykki, sen jälkeen vielä mankeliin, mikä ihana tuoksu pitkän talven jälkeen!
VastaaPoistaTotta. Minulle se tuoksu tuo mieleen ensimmäisen lomapäivän illan mummolassa. Kotona meillä ei mankeloitu eikä mankeloida nytkään, ehkä sitten mummona?
PoistaAivan ihana tuo ensimmäinen kuva! Siinä on tunnelma kohdallaan. Tekisi niin mieli kurkistaa mitä pyykkien takana on :)
VastaaPoistaKiitos. Valitettavasti siellä on kasapäin lunta! :)
PoistaOlenkin ehtinyt ikävöidä isoja kuviasi! Välineurheilua... Matonkuteita saksittu täälläkin mutta pyykkiä en ole vielä uneksinutkaan vieväni ulos. Hmm, pitäisiköhän lapioida huomenna polku pyykkitelineelle, tulisi kyllä hyvä tuoksu lakanoihin...
VastaaPoistaTuli tosiaan! Ja ihana saada edes osa pyykeistä pois pesuhuoneesta jossa pyörii kurahaalaria ja savisaapasta vähintäänkin riittävästi.
PoistaTuo hieno huppari oli niin kaunis ja tykätty. Neiti esitteli heti unien jälkeen sen ja sanoi että äiti teki sen. Pyykkiä on tosiaan ihana kuivattaa ulkona. Se tuoksu niissä siirtyy ihan vaatekaaappiin saakka. t ritva
VastaaPoistaps. pienten kanssa oli mukavaa!!
Kiitos! Lapsilla oli myös ollut kivaa, seuraava päivä meni ihan sitä muistellessa. Olen itse ilmeisen tylsää seuraa...
VastaaPoistaNyt on ollut mainiot kelit pyykinkuivatukselle ulkona. Niihin tulee niin raikas tuoksu! Minäkin olen leikannut katonkuteita. nyt kokeilen pienillä puilla ja jos sitten ensi vuonna menisin kansalaisopiston kurssille tekemään mattoja.
VastaaPoistaKäypä hakemassa haaste blogistani. :)
VastaaPoistaAww, tosta tokasta kuvasta tuli lapsuus mieleen, oikein kirpaisi.. Viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen olen ollut vissiin kerran pari Suomessa tähän aikaan vuodesta, viimeksi reilusti yli kymmenen vuotta sitten. Tykkäsin aina siitä, kun lumet alkoivat sulaa, mutta en koskaan siitä märästä ja ruskeasta ruohikosta, joka sen alta paljastui. Onneksi se aika on lyhyt ennen kuin kaikki muuttuu vihreäksi. Hassua, mitä täältä internetin ihmemaasta löytää, ja mitä mielleyhtymiä niistä syntyy!
VastaaPoistaMukavaa keväänjatkoa! Ps. Sulla on muuten kiva blogi!
Iiris