Aurinkokala

Metri oli tätäkin Muru -neulosta, nyt on kolme vaatetta. Muksis -tunika (Ottobre 1/09) koossa 92cm, shortsihaalarit (80cm) muokattu jostain SK:n potkuhousukaavasta. Lahkeissa on pitkät resorit jotka suoraksi käänettynä tekevät pöksyistä lähes täysimittaiset, sukkahousujen päällä pääsevät heti käyttöön. Hihaton paita Ottobren nettikaavalla (104cm) josta selkämystä kavensin ja helmaan lisäsin pituutta.

Jaanan kanssa ommeltiin säänkestävät samis -Weekenderit (kaava siis Amy Butlerin). Päälikangas on vahakangasta Ikeasta, vuori vanhaa lakanaa ja tukikankaat omista kätköistä. Innostus täällä päässä lähti alunperin Oulun reissulla nähdystä Metsolan näyteikkunasta. Tuohon laukkuun verrattuna ainakin säästyi muutama euro. Ja meillä oli muuten mahdottoman mukavaa, seuraavaksi yhteistyöprojektiksi voisi tulla puuvillakankainen versio? Tahtoisin vähän pienentää kaavaa ja tehdä käsilaukuksi sopivan...

Sain synttärilahjaksi hartaasti haaveillun seulan ja kokeilin vähän kakkupaperipainantaa valkoiselle puuvillatrikoolle. Seuraavaksi pitää hankkia värejä isommissa pulloissa, niitä tuntuu tässä hommassa kuluvan ihan toista tahtia kuin sapluunalla tuhratessa. Villaletti on Etsystä (pitkästä aikaa sinne eksyin), käsinvärjättyä sininaamaa. Ihan vaan turhamaisuuttani.

Mymmeli otti taas toissapäivänä kaiken ilon irti hyvästä keskittymiskyvystäni.

Muodonmuutos

Eilen aamulla käsittelin tämän likaisen kirppislöydön parin viikon takaa.

Kahvat ja magneettilukko lähinnä saivat kassin tarttumaan matkaan, kummatkin lähtivät siististi irti. Vintistä kaivelin tukevaa puuvillaa puolen verhon verran sekä ison keltaisen tyynyliinan joka pääsikin määräämään kassin muodon. Vuori tuli kulmia vaille valmiina.

Piti saada kesäinen säkki riittävän avaralla suuaukolla. Kassiin nimittäin on mahduttava kaikki tarpeellinen (en tykkää kuskata hoitolaukkua erikseen) ja kangas tulee olla pestävä, muuten en uskalla käyttää ollenkaan. Laitoin siis kankaan neppareilla sankojen ympäri. Saa irti käden käänteessä. Suurensin suuaukkoa kahvojen ympärillä ja laitoin saumanvaroihin kuminauhaa ettei säkin suu löpötä. Samoin kiristin kolmeosaisen sisätaskun yläreunan. Löytyy lompakko, avaimet ja puhelin, kukin omasta lokerostaan.

Ensin se näytti ihan kamalalta mutta koekäytön jälkeen jo mukiinmenevältä. Ainakin se on iso, niinkuin toivoin. Vauvan vermeitten jälkeen säkkiin mahtuu vielä vaikka isännän ulsteri! Uskollisesti palvellut marilaukkuparka saa levätä tämän kesän.

Ai niin, se peilikin on pesemättä...