23.6.2012



Lapsi tahtoi juhannustorilta vihdan eikä siinä muu auttanut kuin ostaa sellainen. Kyllä sillä sitten läiskittiinkin koko rahan edestä, mummu-parka sai melkoisen siivon mökkisaunaansa. Nostalgisissa tunnelmissa ketsuppipullon tyhjennyttyä päästin pitkään kuiskineen mielihaluni valloilleen ja leikkasin lapsille ilmaisen hiekkalapion. Ennen vanhaan Felixissä oli paremmin käteen sopiva ohut kaula, nykyiset etiketit taas ovat helpompia irroittaa. Oliko teillä näitä?



Pannunalusiin tuli männäviikolla toivotun tyylistä valinnanvaraa oman mummuni huutokauppalöytölaatikosta ja eilen yritin houkutella mustasilmäsusannaa kasvuun ihan konkreettista tukea tarjoamalla. Toivottavasti tuo innostuisi vielä ennen syksyä kukkimaan.



21.6.2012


Lauantaina leikittiin puolipäiväistä pullakauppiasta ja vähän grillimestaria siinä sivussa. Lisää tunnelmia voitte lukea paikallisesta. Kuluvalla viikolla on sudittu rästimaalauksia (loppuukohan se ikinä?) ja kannettu lastenhuoneen seinät ulos. Kerrostumia ja hauskoja havaintoja, suurimpana ilon aiheena jälleen se ettei mitään ikäviä yllätyksiä löytynyt. Seinät on tarkoitus levyttää (peräseinän vanha huokolevy saa jäädä uuden kerroksen alle). Pintaan toivottavasti yhdelle seinälle pöllöjä tai pienemmälle alalle tätä kirppislöytöä. Paljon vaikeita värivalintoja. Lattiamaali taitaa tulla kuitenkin Oliivia Uulan värikartasta (sitä löytyy kotoa). Onneksi on aikaa pähkäillä!



Muistatteko muuten Lasten Metsolan alkuaikoja? Tunnustan unohtaneeni vallan, kunnes kirpparilla hyppäsi syliin kyseisen puodin lapulla varustettu kierrätysmekko. Koko 74/80 menee Mymmelillä mainiosti tunikana kun leveyttä on reilusti ja hintaakin oli ihan sopivasti 1,50€. Nurkissa pyörinyt lampunjalka on odottanut sopivaa varjostinta koko täällä asumisemme ajan ja nyt tärppäsi! Neljällä eurolla kotiutui, jos nyt ei mikään kaunotar niin käyttökelpoinen yksilö kuitenkin. Olin jo repimässä kangasta vaihtoon mutta päätin sitten muiden makutuomarien yllyttämänä kokeilla, jos vaikka tähän silmä tottuu.



Lämpöistä juhannusta! Mikäli ennusteet pitävät paikkansa, saan kastella tämän kesän ensimmäistä betonivalua tuolla paahteessa ihan urakalla...

15.6.2012


Tervehdys pyöräkorjaamolta! Sisäkumeja, polkimia ja kampia on lukenut ostoslistalla. Nyt ne kolme risaa ovat viimein käytössä. Minä pidän eniten tuosta monta serkusta ajamaan opettaneesta neuvostoliittolaisesta, siinä on totisesti muotoilu kohdallaan.





Mansikkamaalle on tulossa ennätysvuosi, mikäli kukkien määrään on uskominen. Lopetettiin viimein rastaiden ruokinta parhailla marjoilla, nyt vaan toivotaan että joka kukan paikalle ilmestyy jotain punaista! Ruohosipulikin kukkii niin kauniisti että kukkikoon. Jokunen isompikin laukka voisi olla kukkapenkissä paikallaan.




Virkkasin Hilpalle valitsemastaan trikoosta ison korin (pohjan koko 30x30cm) jotta ihan kaikki irtain omaisuus ei ajelehtisi nukkumasopen lattialla. Elman vyyhti odottaa vielä kerimistä, kuteet ostimme täältä 4€/kg.


Ikuisuusliivi itselleni sai kuin saikin nappinsa, sopivat petroolinsiniset löytyivät alle minuutissa omasta nappilaatikosta. Neuletakin ohjeen sain jo kauan sitten Margarethalta (mummu kun on putiikin vakioasiakas). Villaiset langat samainen mummu taas oli purkanut jostain kirpparineuleesta ja pääteltävää tässä työssä riitti yli oman tarpeen, niin pieninä nöttösinä oli materiaali. Pidän kuitenkin langan olemuksesta ja pinnan eloisuudesta, vaikka alkuperäisestä ohjeesta ei jäänyt jäljelle kuin helman kuvio. Siihen alun alkaen taisin mallissa mielistyäkin. Huolittelin pään- ja kädentiet virkkaamalla piparkakkureunan. Toivotaan kylmää ensi talvea sillä tämä on paksu ja lämmin (eikä kylmää kesää tohdi toivoa kukaan)!




Tälle tädille nostan kyllä hattua, blogissa näkyy enemmänkin juttua ja kuvia virkatusta poliisiautosta. Minulta olisi jäänyt tekemättä! Uskomattoman hienoa työtä yksityiskohtia myöten. Ei muuta kuin nokka kohti Kiasmaa, siellä se on.


Tänään sain huikean kirja-aarteen aivan yllättäen. Perusteos täynnä faktaa joka ei vanhene, vuodelta 1948 ja uudenveroisessa kunnossa. Kiitos vielä kerran sinne minne se kuuluu!




3.6.2012

Runoratsu


Metri tuli ja metri meni. T-paita on 128-senttinen ja kaava uusimmasta Ottobresta 3/2012. Resorit ovat näissä kaikissa tiilenpunaista puuvillaa ja aikanaan kettuvelouria varten tilattua, täältä. Elman paitaa ommellessani poikanen syöksyi kehiin ja ilmoitti että pakko saada! Minä myös ja pitkät hihat! Seuraavaksi siis raglanpaitaa satasenttisenä. Yllä se onkin ollut siitä asti kun koneelta tipahti. Virkistyksen vuoksi laitoin helmankin kantaten resorilla.


Viimeiseksi sitten se ensimmäinen tilaus. 122cm eskariliivi kesä- ja syysviileiden varalle, kesän Ottobresta 3/2012 tämäkin. Luonnonvalkoista trikoota löytyi sopivasti vuoriksi omista kätköistä. Huppuun tein rypytystä jotta sain koko etureunan huoliteltua yhdellä resorin leveydellä (80cm). Ratkaisu osoittautui lopulta hyväksi kun hupulla oli kokoa vähintään kotitarpeiksi muutenkin. Ruskea 40cm pitkä vetoketju löytyi kotoa, rengasneppareille tuo reuna oli liian paksu (oli kyllä pakko vähän yrittää vaikka äiti kielsi).