Villapata kiehuu

 Tapahtui kylpyhuoneessa viime viikolla: Vetelin pyykkikoneesta ulkokamppeita pesun jälkeen ja neiti näpsä kolmevee oli siinä mukana omissa touhuissaan. Mainitsi ihan ohimennen, että ne uudet kintaat on muuten sitten noiden rukkasten sisällä! Ja niinhän ne olivat. Sopivat nyt juuri ja juuri pikkuveljelle. Voisinkohan joskus opetella tarkastamaan ne kaikki taskut ja rukkaset ynnä muut ennen pesuun laittoa? Oppituntia ainakin oli nyt tarjolla.

Neulerintama siis junnaa, ellei jopa pakita tällä haavaa. Onneksi ihana tätini on ollut ahkerana ja sain kuin mittatilauksena tehdyt nätimmät kotisukat jouluksi. Kirjoneuletta arvostan eritoten kun en itse saa aikaiseksi niitä rustata. Tyydyin ompelemaan pitkästä aikaa muutaman tonttulakin, kun vanhat alkoivat näyttä lasten päissä niin kitsahtaneilta. Nämä isommat mahtuvat aikuisenkin päähän! Materiaalina collegenjämiä ja resoria, Mymmelin raitalakki on vanhasta R-Collectionin t-paidasta ja oli ihan pakko kierrättää se merkkikin sivusaumaan.

Arki on ollut viikon verran yhtä joulujuhlaa, on eksyilty pitkin koulua istumapaikan puutteessa ja ihasteltu omaa pikku mariaamme. Kiitos mummulle viimeisten koulujuhlien apuvoimista! Tästä se joulutunnelma alkaa tiivistyä vaikka vettä tuleekin taivaan täydeltä. Rauhallista joulunaikaa teillekin!

Helmassa äitinsä armahan 

nukkuu poika Jumalan. 

Enkelparven tie 

kohta luokse vie 

rakkautta suurinta katsomaan.