Villapata kiehuu

 Olen melkein unohtanut mainostaa uusia teekuppejamme - niin pitkää hellejaksoa tuskin näillä leveysasteilla koetaan etteikö kupillinen kuumaa maistuisi. Nämä ovat todellisia lähiastioita, kannattaa ehdottomasti tustua tekijän kauniiseen blogiin. Me hankimme omat Tuias -kupposemme Helsingin käsityökorttelista ja tarkoituksena on ostaa lisää aina silloin tällöin, jotta joskus sitten olisi koossa kaunis astiasto!

Neuloin taas yhdet jämälankakintaat taloutemme ahkerimmalle hanskanhävittäjälle, nyt on hyvä todennäköisyys saada ne säilymään ainakin pari kuukautta tuolla korissa. Salaattien toinen kylvökierros on meneillään ja lämmön innoittamana tuntuu yksi jos toinenkin kasvi innostuneen elämästä. Kanojen kanssa tein yhteistyösopimuksen vadelmapensaiden kitkemisestä ja molemmat osapuolet ovat olleet ainakin tähän asti tyytyväisiä. Lintujen jalkavaivat eivät ole meitä vielä hyljänneet, joko lääkärin määräämä troppi oli tehotonta tai sitten paraneminen vaan tapahtuu todella hitaasti. Ajattelin kyllä ottaa kotikonstit käyttöön Pennin valtavien kovettumien kanssa ja liotella jalkoja vielä kunhan tipu kasvaa hieman eikä saa hepulia emon hetkellisestä katoamisesta.

Terassin lasitimme kahdelta sivulta vanhoilla ikkunoilla ja nyt on katonrakennus vauhdissa. Tarkoituksena olisi saada ympärille aronia-aidan lisäksi muutakin vihreää tuulensuojaa, nähtäväksi jää miten onnistun siinä. Lehmien juomakupit pultattiin eilen tolppaan ja nyt saisivat mehitähdet vallata niissä alaa miten vaan mielivät. Loppuviikosta saan kuulemma sorakuorman (ensimmäinen ikioma tälle kesälle, jippii!) ja pääsen asentamaan alkukesästä valettuja raparperinlehtiä lasten leikkipaikalle. Kaverina lienee taas tuo avulias punajalka-apina, se tuntuu niin kovasti innostuneen pihapuuhista.